On nyt kulunut muutama viikko Piraattipuolueen 2011 syyskokouksesta, jossa äänestettiin niukalla äänimäärällä puolueelle varsin huonosti perusteltua kantaa mm. patentteihin. Tämän seurauksena olin pakotettu eroamaan puolueesta. En voi mitenkään olla sellaisen puolueen jäsen jolla on noin huono kanta, ja jossa on noin huonolla tavalla päädytty puolueelle sellaista kantaa. Toimin kylläkin edelleen Uudenmaan piraattien puheenjohtajana, ja minulla on nyt n. kuukausi aikaa pohtia haluanko asettua ehdolle piiriyhdistyksen seuraavaan hallitukseen.
Vapaus...
Mutta tämä ihana vapaus mikä puolueeseen kuulumattomalla on. Nyt sen on alkanut sisäistää. Aivan loistavaa asiaa. Enää ei tarvitse toimia nätisti. Enää ei tarvitse pohtia miltä kannanotot ja tekemiset näyttävät puolueen kannalta ja tulevaisuuden yhteistyöhön eri järjestöjen kautta ja potentiaalisten kanssa-kansanedustajien tai kunnanvaltuutettujen tai mitälien suhteen. Nyt voi tylyttää idiootteja ihan surutta ja oikeasti antaa kunnolla palaa kun jokin järjestö kertoo hölmöyksiä.
Hirveästi aikaa ei kyllä ole tällä hetkellä laittaa yhteiskunnallisiin asioihin vaikuttamiseen, mutta ajanpuute ehkä tarkoittaa lähinnä sitä että pitää optimoida se aika mitä tulee käytettyä. Eli entistäkin kärkevämpiä ja hyökkäävämpiä näkökantoja ehkä?
Pitäisikö kommentoida lopuksi vielä kaikenmaailman idiooteille ja toisten oikeuksia riistäville, ja sitä haluaville, että: "Be afraid, be very afraid!".